Pankki- ja tekstiviestihuijaukset (SMiShing)

Miten pankkihuijausviesti toimii

Viesti näyttää tulevan omalta pankiltasi (S-Pankki, OP, Nordea, Danske ja muut). Se pyrkii luomaan kiireen ja pelon, jotta klikkaisit linkkiä ajattelematta.

• Viesti kertoo esimerkiksi epäilyttävästä maksusta, jäädytetystä tilistä tai hyvityksestä, joka pitää vahvistaa.
• Viestissä on linkki, joka johtaa aitoa muistuttavalle mutta väärennetylle kirjautumissivulle.
• Sivulla syötetyt verkkopankkitunnukset päätyvät suoraan rikollisille.
• Huijarit voivat soittaa perään pankin nimissä ja pyytää lisää tietoja.

Näin tunnistat huijausviestin

• Viestissä on kiire tai uhkaus ("toimi heti", "tili suljetaan").
• Viesti sisältää linkin, jonka kautta pyydetään kirjautumaan tai vahvistamaan tietoja.
• Verkko-osoite ei ole pankkisi virallinen osoite, vaan muistuttaa sitä hieman muunneltuna.
• Viesti tulee samaan ketjuun aitojen pankkiviestien kanssa, mikä ei silti takaa aitoutta.

Mitä pankki ei koskaan tee

Muista nämä perusasiat, niin tunnistat huijauksen helpommin.

• Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai koko koodilistaa tekstiviestillä, sähköpostilla tai linkin kautta.
• Pankki ei pyydä siirtämään rahaa "turvatilille".
• Pankki ei kiirehdi sinua toimimaan sekunneissa.
• Kirjaudu pankkiin aina itse kirjoittamalla osoite selaimeen tai käyttämällä pankin virallista sovellusta.

Mitä tehdä, jos epäilet tai joudut huijatuksi

• Ota heti yhteys pankkiisi, jos annoit maksu- tai pankkitietosi tai menetit rahaa. Nopea reagointi voi pysäyttää maksun.
• Tee rikosilmoitus poliisille osoitteessa poliisi.fi, jos olet menettänyt rahaa.
• Ilmoita Kyberturvallisuuskeskukselle epäilyttävästä viestistä, puhelusta tai sivustosta.
• Rikosuhripäivystys auttaa ja neuvoo uhreja numerossa 116 006.