Huijaustietokanta

Etumaksuhuijauksessa myyjä pyytää ostajaa maksamaan osittain tai kokonaan etukäteen ennen tavaran toimittamista. Maksun jälkeen myyjä katoaa tai lakkaa vastaamasta viesteihin eikä tavaraa koskaan toimiteta.

Väärennöshuijauksessa myyjä väittää tuotteen olevan aito brändi- tai merkkiluomus, mutta toimittaa väärennöksen. Yleisimpiä kohteita ovat luksustuotteet, merkkivaatteet, -laukut, kännykät ja elektroniikka.

Huijarit lähettävät tekstiviestejä tai sähköposteja Danske Bankin nimissä. Viesti kehottaa "vahvistamaan tulevan maksun" tai "hyväksymään tapahtuman" linkin kautta. Linkki ohjaa valepankkisivustolle, joka näyttää aidolta Danske Bankin sivulta.

Tori.fi:ssä liikkuu huijaus, jossa myyjä saa ostajalta linkin Torin kauppatapaa jäljittelevälle vale-Tori-sivustolle. Myyjän luullessa vastaanottavansa maksua "Toridiilin" kautta, päätyykin antamaan luottokortti- ja pankkitietojaan huijaussivustolle.

Huijari lähettää viestin WhatsAppissa esiintyen vastaanottajan lapsena. Huijari väittää vaihtaneensa numeroa ja pyytää ottamaan yhteyttä uuteen numeroon. Keskustelussa huijari lopulta pyytää siirtämään rahaa erilaisiin tarpeisiin, kuten uuden puhelimen hankkimiseen.

Huijari lähettää tekstiviestin Verohallinnon Omavero-palvelun nimissä. Viestissä väitetään, että käyttäjää odottaa uusi viesti Omaverossa ja kehotetaan klikkaamaan linkkiä. Linkki johtaa huijaussivustolle, joka kalastaa henkilö- ja pankkitietoja.

Huijari lähettää tekstiviestejä Tullin, Postin tai Itellan nimissä. Viestissä ilmoitetaan saapuneesta paketista, joka voidaan ohjata uuteen osoitteeseen tunnistautumalla pankkitunnuksilla. Huijarit ovat nostaneet pankkitunnusten avulla pikaluottoja uhrien nimissä.

Huijarit luovat WhatsApp-tilin yrityksen toimitusjohtajan nimellä ja kuvalla, ja lähestyvät työntekijöitä. Viesteissä pyydetään tekemään kiireellisiä maksuja tai yritysostoihin liittyviä käsirahoja, jotka on pidettävä salassa. Väitetään, että toimitusjohtaja on kokouksessa eikä voi puhua puhelimessa.

Uhrille lähetetään teksti- tai WhatsApp-viesti, joka näyttää tulevan S-Pankilta. Viestissä pyydetään päivittämään S-Mobiili-sovellus turvallisuuden varmistamiseksi. Linkki johtaa huijaussivulle, joka kalastelee pankkitunnuksia.

Huijauksessa myyjä mainostaa tuotetta, jota hänellä ei oikeasti ole hallussaan. Mainoksessa käytetään netistä kopioituja kuvia, ja tarkoitus on saada ostaja maksamaan tuotteesta, jota ei ole olemassa tai jota ei koskaan toimiteta.

Tässä huijauksessa ostaja väittää maksaneensa tuotteen ja lähettää "kuvankaappauksen" maksusta, joka on kuitenkin väärennetty. Myyjä ei koskaan saa rahaa tililleen, mutta luulee maksun jo tapahtuneen ja postittaa tavaran huijarille.

Huijari ilmoittaa järjestävänsä "turvallisen" kuljetus- tai rahtipalvelun, ja pyytää myyjää maksamaan ennakkoon rahdin, vakuutuksen tai muita lisäkustannuksia. Lopulta rahtia ei tule, ja huijari katoaa maksetun rahan kanssa.

Huijari maksaa tuotteen esimerkiksi PayPalilla tai luottokortilla, saa tavaran, mutta peruuttaa maksun jälkikäteen (chargeback). Myyjä menettää sekä lähettämänsä tuotteen että rahat, koska maksupalvelu palauttaa ostajalle maksun.

Uhrille lähetetään teksti- tai WhatsApp-viesti, joka näyttää tulevan Danske Bankilta. Viestissä kehotetaan klikkaamaan linkkiä tiliongelman ratkaisemiseksi tai "turvapäivityksen" lataamiseksi. Linkki johtaa huijaussivulle, joka kalastelee pankkitunnuksia.

Asiakkaalle ilmoitetaan sähköpostilla tai tekstiviestillä, että hän on "voittanut" rahaa Danske Bankin järjestämästä kampanjasta tai arvonnasta. Voiton lunastusta varten pyydetään syöttämään tilin ja kortin tiedot huijauslomakkeelle.

Huijauksessa myyjä tekee laatikoista painavia täyttämällä ne hiekalla, kivillä tai muulla raskaalla materiaalilla. Ostaja maksaa tavaran painon perusteella ja saa arvottoman tavaran. Yleistä etenkin elektroniikan myynnissä.

Huijari käyttää varastetun henkilöllisyyden tietoja luodakseen vaikutelman luotettavasta myyjästä. Myy tuotteita, joita ei ole olemassa ja käyttää oikean henkilön nimeä, sähköpostia ja joskus osoitettakin.

Huijari lähettää sähköpostia tai viestejä, joissa luvataan suuria alennuksia suosituissa verkkokaupoissa. Kuponkikoodit ovat vääriä, ja linkit johtavat huijaussivustoille, jotka varastavat kortti- ja henkilötietoja.

Huijari lähettää uhrille tekstiviestin tai WhatsApp-viestin, joka näyttää tulevan Nordea Pankilta. Viestissä vaaditaan käyttäjää "vahvistamaan" tietojaan tai päivittämään tilinsä linkin kautta. Linkki johtaa huijaussivulle, joka kalastelee pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja.

Uhrille lähetetään tekstiviesti tai sähköposti, joka näyttää tulevan OP:lta (Osuuspankki). Viestissä väitetään, että käyttäjän tiliä on rajoitettu tai se vaatii kiireellisen varmistuksen. Linkin tai liitteen kautta pyritään kalastelemaan käyttäjän pankkitietoja.

Rikolliset lähettävät tekstiviestejä ja sähköposteja poliisin, KRP:n tai muun viranomaisen nimissä. Lähettäjänä voi näkyä esimerkiksi "KRP", "POL-KRP" tai "KrpKutsu". Viesteissä peloitellaan kutsulla kuulusteluun, liikennesakolla tai muilla rikosseuraamuksilla, jotta uhri klikkaisi linkkiä. Linkin takaa aukeaa poliisin logolla varustettu, pankkitunnusten kalasteluun tehty valesivu. Myös poliisin ja Kyberturvallisuuskeskuksen nimissä on lähetetty kiristäviä viestejä.

Kyberturvallisuuskeskukselle on ilmoitettu nauhoitettuihin robottipuheluihin perustuvista huijauksista, joissa soittaja esiintyy esimerkiksi pankin teknisenä tukena ja väittää tilillä tapahtuneen epäilyttävää toimintaa. Nauhoite pyytää valitsemaan numeron, jotta puhelu "yhdistetään" pankin turvallisuusosastolle. Puhelut tulevat usein ulkomaisista numeroista. Tavoitteena on luoda kiire ja pelko ja saada uhri luovuttamaan tunnukset tai siirtämään rahaa.

Rikolliset houkuttelevat uhreja sijoittamaan rahaa valheellisiin sijoitus- tai kryptovaluuttakohteisiin, joissa luvataan epärealistisen suuria tuottoja. Yhteydenotto voi tulla mainoksen, sosiaalisen median tai puhelun kautta. Alkuun voidaan näyttää pieniä "tuottoja", jotta uhri sijoittaa lisää. Rahat päätyvät rikollisille, eikä niitä saa takaisin.

Tekoälyllä tuotettuja syväväärennöksiä hyödynnetään yhä useammin huijauksissa. Niitä on havaittu esimerkiksi sijoitus- ja toimitusjohtajahuijauksissa, joissa tunnetun henkilön tai esihenkilön kasvot ja ääni väärennetään videolle tai puheluun. Väärennös tekee huijauksesta erittäin uskottavan ja vaikeasti tunnistettavan.

Huijari luo treffisivustolla tai sosiaalisessa mediassa luottamussuhteen uhriin ja rakentaa tunnesiteen ennen rahan pyytämistä. Jossain vaiheessa ilmenee "odottamattomia vastoinkäymisiä", joiden vuoksi uhria pyydetään siirtämään rahaa tai ostamaan lahjakortteja. Suomen poliisille tehtiin vuonna 2024 noin 460 rikosilmoitusta rakkaus- ja dokumenttipetoksista, ja niissä menetettiin yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa.

Kyberturvallisuuskeskus on saanut alkuvuonna runsaasti ilmoituksia valeverkkokaupoista. Sivusto voi näyttää täysin aidolta tai muistuttaa tunnettua brändiä, ja sille voi päätyä myös maksettujen mainosten kautta. Tuotetta ei koskaan toimiteta, tai tilalle tulee halpa jäljitelmä, ja pahimmillaan syötetyt korttitiedot päätyvät rikollisille.

Huijaussivu tai viesti pyytää syöttämään puhelinnumeron "varmistusta" varten ja näyttää sen jälkeen koodin. Koodi liittyy todellisuudessa uuden laitteen linkittämiseen WhatsApp-tiliisi. Kun syötät koodin, hyökkääjä saa rinnakkaisen pääsyn tiliisi ja voi lukea ja lähettää viestejä sekä levittää huijauksia sinun nimissäsi.

Perintätoimistojen nimissä on lähetetty huijausviestejä, joissa väitetään maksamattomasta laskusta tai perintään siirtyvästä velasta. Viestissä kehotetaan maksamaan tai vahvistamaan tiedot linkin kautta, joka johtaa kalastelusivulle. Havaintoja on tehty päivittäin.

Hammaslääkärin ajanvarauksen nimissä lähetetyissä viesteissä muistutetaan varatusta ajasta ja kerrotaan, että peruuttamattomasta ajasta peritään esimerkiksi 80 euron käyntimaksu. Tavoitteena on saada vastaanottaja perumaan tai vahvistamaan aika viestin linkin kautta, joka johtaa huijaussivustolle.

Tekstiviestissä väitetään, että vastaanottajaa koskeva lastensuojeluilmoitus on tullut vireille. Viesti aiheuttaa hätääntymistä, ja sen tarkoituksena on saada uhri klikkaamaan linkkiä "ilmoituksen tietojen tarkastelemiseksi". Linkki johtaa huijaussivustolle.

Telian nimissä lähetetyssä viestissä väitetään, että vastaanottajalla on maksamaton lasku, joka on siirtymässä perintään. Viestissä kehotetaan maksamaan lasku välittömästi linkin kautta, jotta vältät lisäkulut ja palveluiden rajoitukset. Linkki johtaa kalastelusivulle.

Fortumin nimissä on lähetetty huijausviestejä, joilla kalastellaan vastaanottajan tietoja. Kerättyjä tietoja, kuten puhelinnumeroa tai tilinumeroa, käytetään todennäköisesti myöhemmin huijauspuheluissa ja muissa petoksissa.

Viestissä peloitellaan, että "sinusta on uutiskuva", ja linkki johtaa esimerkiksi Yleisradion uutissivun väärennökseen. Sivun takana on tunnistautumissivu, joka kalastelee uhrilta pankkitunnuksia. Kalastelusivu on samannäköinen kuin monet muutkin eri teemoilla tehdyt huijaukset.

Verottajan nimissä väärennetty viesti tarjoaa lisää veronpalautuksia sillä perusteella, että aiemmin maksettu summa "olikin liian pieni". Linkin takana yritetään saada uhrilta verkkopankkitunnukset. Huijaus hyödyntää verosesonkia ja ihmisten kiinnostusta palautuksia kohtaan.

Huijaus alkaa Traficomin nimissä lähetetystä tekstiviestistä, jossa pyydetään maksamaan erääntynyt lasku ja uhataan oikeuskäsittelyllä. Kun uhri reagoi, hänelle soitetaan pian pankin nimissä ja väitetään tilien tulleen hakkeroiduiksi, jotta saadaan urkittua loput tunnukset ja tyhjennettyä tilit. Tällä kaavalla on menetetty kymmeniätuhansia euroja.

Yrityksille suunnatussa huijauksessa väitetään Tilastokeskuksen nimissä, että yrityksen on ilmoitettava velkansa ja lainansa, tai yritysrekisterin nimissä, ettei yrityksen tietoja ole päivitetty. Viestin linkki johtaa huijaussivustolle, ja kerättyjä tietoja pyritään käyttämään laskutuspetoksissa.